tiistai 28. tammikuuta 2014

Ensivaikutelmat SleepTrackeristä

Aikoinaan Nokialla ollessani osallistuin silloin tällöin uusien tuotteiden ns. Friendly User -testaukseen, joka tarkoittaa sitä että laitteesta tai palvelusta kysytään systemaattisesti kokemuksia rajatulta käyttäjäryhmältä ennen julkista lanseerausta. Usein em. testauksen osana oli "First impressions"-kysely jossa tiedusteltiin käyttäjien ensivaikutelmaa. Tärkeää ei ole niinkään se onko käyttäjä ehtinyt tutustua laitteeseen läpikotaisin vaan miten käyttöönotto on sujunut, millaisia mielikuvia käyttäjällä on herännyt ja sitä rataa. Tällä saadaan ennakkotietoa miten suuri yleisö voisi tuotteeseen suhtautua ja voidaan tarvittaessa vaikkapa vielä vähän viilata markkinointiviestintää.

Tässä olisi teille nyt sitten ensivaikutelma SleepTrackeristä.

Myyjän palvelu oli kaikin puolin moitteetonta. Tilaus kuitattiin vastaanotetuksi ja lähetetyksi tosi ripeästi, vuorokauden sisään sen tekemisestä. Tullaus meni läpi heittämällä kun lähetyksen dokumentit olivat kunnossa ja samasta syystä sain paketin tullista todella nopeasti. Paketin sisältö vastasi odotuksia. Käyttöliittymä on ehkä jonkun mielestä turhan "insinöörimäinen", mutta kaikessa loogisuudessaan kuitenkin ihan siedettävä eikä sen opettelun pitäisi olla Pekka Peruskäyttäjällekään ylivoimaista. Käyttöliittymästä tulee mieleen digitaaliset rannekellot ennen vanhaan. Amazonissa oli myytävänä eri versioita SleepTrackeristä, mutta valmistajan omilla sivuilla myytiin vain yhtä tuotetta kahtena värivaihtoehtona, joten muualla on myynnissä ilmeisesti laitteen edellisiä versioita.

Laitteen design... no Joo. Kymmenen vuotta sitten olisin puuskahtanut että tuommoista muovipömpeliä en ikipäivänä tai ainakaan ihmisten ilmoilla suostu käyttämään. Mutta tänä päivänä näkee hienommillakin herroilla ranteessa semmoisia korkeusmittari-gps-syke-whatever ihmeitä, jotka eivät todellakaan kilpaile litteällä muotoilulla. Niin että tämmöisellä ei pysty pilaamaan edes katu-uskottavuuttaan. Muut syyt - kuten safiirilasi ja forforoidut osoittimet - puoltavat toki edelleen Citizeniä, mutta jää nähtäväksi kumpaa kanniskelen ranteessa päiväsaikaan.

Ensimmäisenä yönä asetin herätyksen aikaan 4.50 ja ikkunaksi 30 min (oletus 20 min). Ikkuna tarkoittaa siis sitä aikaa jolloin SleepTracker aikaisintaan suorittaa herätyksen kun unirytmissä tulee kevyimmän unen hetki. Englanninkielinen käyttöohje käyttää ilmaisua "interrupted sleep moment", suora suomennos on hieman hämmentävästi "keskeytyvä (tai keskeytetty) unen hetki". Uni ei suinkaan keskeydy, vaan kevenee silloin kun ihminen nukkuessa vaihtaa asentoa tai ylipäänsä liikkuu.

SleepTracker käyttää kiihtyvyysanturia ilmaisemaan sitä, että nukkuja liikkuu. Nukkujan aktiivisuutta ja sitä kautta unirytmiä voidaan mitata muillakin tavoilla. Beddit-nimisen firman tuotteessa on lakanan alle asennettava läpyskä joka ajaa saman asian. Kännyköihin on saatavilla mobiilisovelluksia jotka käyttävät puhelimen mikrofonia ja päättelevät petivaatteiden kahinasta milloin nukkuja liikkuu. Saattaa olla päteväkin tapa silloin jos huone on läpi yön täysin äänetön eikä samassa huoneessa nuku ketään muita.


SleepTracker herätti sitten vasta klo 4.50. Kellon valikosta tarkastelin dataa joka kertoi miten yö oli mennyt. Selvisi, että yön aikana unirytmissäni oli ollut kevyimmän unen hetki 14 kertaa, keskimäärin 23 minuutin välein. Klo 4.15 jälkeen oli kuitenkin yli 35 minuutin väli seuraavaan kevyimmän unen hetkeen, joka ei ehtinyt tulla vastaan koska kello tuli 4.50. Toisin sanoen jos olisin laittanut ikkunaksi 30 min sijaan 40 minuuttia, laite olisi herättänyt minut klo 4.15. Kuuden tunnin yön jälkeen, ei-optimaalisessa kohdassa herättyäni olin kyllä aika "pökkelö". En tiedä olisinko ollut virkeä jos olisin herännyt klo 4.15. Tiedän ainakin mitä olisin tehnyt "ylimääräisellä" ajalla. Olisin käynyt Tohlopissa avannossa. Sitten olisin ainakin ollut virkeä...

Syvällisempää analyysiä SleepTrackeristä myöhemmin, käyttöohjeessakin opastetaan että kannattaa kerätä unidataa 7-10 yöltä päästäkseen jyvälle omasta unirytmistään.

perjantai 24. tammikuuta 2014

SleepTracker saapui!




Tänään iltapäivällä Liuttu Logistiikka Oy kävi työpaikan ovella tuomassa paketin! Laite pääsee heti ensi yönä tulikokeeseen, koska tiedossa on lyhyehkö yö. Herätys viimeistään klo 6 ja reissuun lähtö. Lisää kuvia ja yksityiskohtaisempaa raporttia jahka vekotinta on vähän sisäänajettu...

torstai 23. tammikuuta 2014

Teille on lähetys Tullissa...

Nonnih, ja jännitys senkun tiivistyy! Eilen tuli UPSilta, siis siltä suurelta kansainväliseltä huolintaliikkeeltä, puhelinsoitto että sulle on tulossa paketti Ameriikasta, tullaatko sen itse vai annatko meidän hoitaa tullauksen pientä maksua vastaan. No eihän tuo vajaat 15 euroa paha hinta ole tullauspalvelusta, mutta kuitenkin kymmenisen prosenttia tuotteen hinnasta ja kun kyse on vain parin lomakkeen täyttämisestä Tullin sivuilla niin valitsin vaihtoehdon B eli tullaan itse.

Tänään tuli sitten UPSilta sähköposti, jossa oli lähetyksen tiedot; rahtikirjan numero, viite, varaston tunniste ynnä muuta kryptografiaa. Ja lyhyt ohje siitä miten tullaus tehdään. Prosessi saattaa kuulostaa byrokraattiselta, mutta ei tuo loppujen lopuksi mikään monimutkainen juttu ollut. Siis:
- kirjauduin tullin asiointipalveluun mobiilivarmenteen avulla
- täytin lähetyksen tiedot saamani sähköpostin ja myyjän verkkokaupasta aikaisemmin saamani kuitin perusteella
- sain saman tien Tullauspäätöksen, jonka mukaan lähetyksestä lankesi maksettavaksi ALV
- maksoin ALV:n heti verkkopankissa
- sain Luovutuspäätöksen, jonka lähetin sähköpostilla UPSille, joka postittaa Helsingin lentorahtiterminaaliin tulleen lähetyksen mulle.


Nyt sitten vain odottelemaan että laite (käytännössä lähetyksen saapumisilmoitus) tipahtaa postiluukusta... Sitä odotellessa voitaisiin hieman raottaa salaisuuden verhoa:


Tuostapa näkee että myyjä on SLEEPTRACKER. Kuten nimi aivan suoraan vihjaa, vehje liittyy unen seurantaan. Aion hakkeroida unirytmini. Nyt loppuu se 9 tunnin yöunien jälkeen väsyneenä herääminen. Jaa miten? Hyvää tietoa aiheesta löytyy vaikkapa täältä: Biohakkerin käsikirja luku 1: Uni. Suosittelen lämpimästi tutustumaan! E-kirjan linkkiä saa vapaasti jakaa eteenpäin!

maanantai 20. tammikuuta 2014

OpenStreetMap

Onko minun lisäkseni kukaan muu koskaan tuskaillut kaupallisissa kartoissa viliseviä virheitä? Paitsi että navigointi voi mennä karttavirheiden takia poskelleen, niin virheiden korjaaminen voi osoittautua todella työlääksi. Eri karttapalveluilla on kullakin oma tapansa käsitellä kartoista löydettyjä virheitä. Rivikäyttäjille annetaan kyllä mahdollisuus kertoa missä on virhe ja millainen, mutta kuinka nopeasti korjaus päivittyy navigaattoreihin tai edes kyseysen karttafirman netissä olevaan karttaan, se onkin jo kokonaan eri asia.

Esimerkiksi Nokia Maps eli nykyinen HERE.com tarjoaa mielestäni ihan laadukkaita karttoja ja navigointia, mutta karttavirheiden korjaus tuntuu olevan jokseenkin retuperällä. Vuosia sitten intoilin että HYVÄ HYVÄ, HIENOA, kun Nokia Maps julkaisi semmoisen kuin Map Creator. Sen avulla kuka tahansa voi ilmoittaa karttavirheistä, ehdottaa parannuksia ja katselmoida toisten tekemiä muutosehdotuksia. Näin muutokset menevät nopeasti läpi. Ainakin periaatteessa. Nimittäin vaikka vuosia on kulunut Map Creatorin julkaisusta, se on Euroopassa käytännössä hyödytön. Koko mantereella on edelleen vain KAKSI maata joiden karttoja käyttäjät voivat päivittää: Färsaaret ja Valko-Venäjä. Mahtavaa!
 
Onneksi kaupallisille kartoille on vaihtoehto. Loinpa sitten maanantaipäivän kunniaksi itselleni tilin OpenStreetMap -palveluun. OSM:n karttojen käyttö on täysin lisenssimaksuista vapaata. Tuhannet ja taas tuhannet vapaaehtoiset päivittävät karttojen tietoja koko ajan. Hakkerietiikan käytännön toteutusta parhaimmillaan! Kokeilin heti muokkausominaisuuksia ja lisäsin kotikyläni, Evijärven Särkikylän kylänraitin karttaan. Se kävi helposti ja nopeasti. Ei tarvinnut postittaa monimutkaista virheraporttia minnekään. Sen kun meni ja muutti karttaa. Tiesin entuudestaan että OSM:n karttoja voi päivittää kuka tahansa, mutta silti ällistyin, kuinka helppoa palveluun oli kirjautua ja karttoja muuttaa.

Tottakai tuommoisessa vapaaehtoisvoimin pyörivässä karttapalvelussa on ongelmansa. Aineiston kattavuus ei ole taattua eikä ylläpito organisoitua, eikä kukaan ole estämässä mahdollista vandalismia. Ja niin edelleen. Kuulen korvissani kyynikoiden kommentit. Mutta niin hienosta hankkeesta on kysymys, että hyvään kannattaa kuitenkin uskoa! Haastan täten jokaisen, jonka sisällä sykkii pieni hakkerin sydän, rekisteröitymään OpenStreetMap -palveluun ja tarkistamaan onko omat kotikulmat oikein dokumentoitu!



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Valoa pimeyteen

Perjantaina oli Aamulehden Valo-liitteessä artikkeli älylaastarista. AL:n tilaajat: lukekaa! Kyseessä ei ole vielä valmis tuote, mutta ajatuksena on siis edullisen iholle liimattavan "laastarin" avulla mitata tietoa ihmisen kehosta (tässä tapauksessa EKG) ja lähettää anturidata Bluetoothin avulla kännykkään ja edelleen pilvipalveluun prosessoitavaksi.

Eilen olin sitten lasten kanssa Tampere-talolla "Valoa pimeyteen" -tiedetapahtumassa, jossa myös  älylaastaria kehittävä tiimi oli paikalla. Aiheesta lisää Tampereen yliopiston sivuilla: http://www.uta.fi/valoa/

Jututin älylaastarin kehittelijää ja maalailimme tulevaisuuden visioita. Voi olla että kymmenen vuoden päästä, ellei aikaisemminkin, lääkärin vastaanotolle menevä voi antaa lääkärille diagnoosin tekemisen avuksi huomattavan määrän mittaustietoa kehostaan ja elintoiminnoistaan. Tällaisen tekniikan kehitys yhdistettynä alati pahenevaan sairaanhoidon resurssipulaan on minusta aika kova juttu!

Tiedetapahtumassa oli kaikenlaista mielenkiintoista, mutta itselleni ei mitään järisyttävää uutta. 3D-tulostimen olen nähnyt ennenkin mutta nyt ensimmäistä kertaa työn touhussa. Tällainen tieteen popularisointi on kyllä erittäin tervetullutta.

Tässä yksi videonpätkä tapahtumasta. Video on Hackerspacen standiltä. Vasemmalla näkyy 3D-printteri, joka sutaa parin kuutiosenttimetrin kokoista palikkaa kolmisen varttia. Vihreäksi maalattu leluase on koottu 3D-tulostetuista muoviosista. 


Tampereen Tammelassa on Hackerspacen "luola" jossa voi harrastaa kaikenlaista elektroniikkaan liittyvää toisten samanhenkisten kanssa. Olen pojan kanssa kerran käynyt siellä katsomassa meininkiä. Siellä oli joku koodaamassa jotain robottisovellusta. Sulautettua eli laiteläheistä ohjelmointia.

torstai 16. tammikuuta 2014

Esipuhe

Tämän on uuden blogini ensimmäinen kirjoitus. Alkuun muutama sana siitä mikä tämä blogi on ja miksi sen perustin. Viime päivinä olen etsiskellyt käyttäjäkokemuksia eräästä tietynlaisesta teknisestä vimpaimesta, jonka tarpeessa olen. (Mistä vimpaimesta on kyse, se selviää tulevissa päivityksissä. Pysy kuulolla!). Englanniksi löysin käyttäjäkokemuksia jonkin verran, mutta niistäkin osa oli vanhentuneita, nimittäin kokemuksia tuotteen edellisestä versiosta. Suomeksi löytyi kokemusperäistä tietoa tosi niukasti. Niinpä päätin, että tilaan laitteen rohkeasti ja jaan kokemukseni siitä netissä muidenkin iloksi.

Blogissa tullaan käsittelemään tekniikkaa laidasta laitaan. Blogi sopii tarkoitukseen paljon paremmin kuin esim. Facebook. Facebookissa kiinnostava postaus voi herättää tasokastakin keskustelua, mutta hyväkin päivitys hukkuu kuitenkin valitettavan nopeasti syötevirran syövereihin. Jos postausta ei kommentoida muutamaan viikkoon, niin jopa keskusteluun osallistuneen on sitä sen jälkeen tosi vaikea löytää. Ellei ole itse osallistunut keskusteluun, postauksen löytäminen on lähes mahdotonta. Blogissa kaikki kirjoitukset kommentteineen ovat tallessa ja kauniissa kronologisessa järjestyksessä.

Blogin osoitteessa on sana HAKKERI. Mitääh, onko Juha hairahtanut kaidalta tieltä? Pelko pois. Käytän hakkeri-sanaa sen alkuperäisessä merkityksessä. Wikipedia valistaa: "Hakkeri (engl. hacker) tarkoittaa innokasta tietokonealan harrastajaa. Termiä käytetään usein virheellisesti kuvaamaan myös tietojärjestelmiin murtautujaa eli krakkeria". Olennainen termi on myös hakkerietiikka. Viimeistään ymmärrettyään mitä hakkerietiikka on, tajuaa että kysymys on kaikkea muuta kuin rikollisesta toiminnasta, anarkismista tms.