Sähköauto pelottaa!

Amerikkalaiset autoliikkeet pelkäävät sähköautojen tuloa jopa niin paljon, että alan pioneeri, sähköauto Tesla törmää porttikieltoihin. Autoa ei oteta liikkeisiin myyntiin. Miksi ihmeessä? Syy on yksinkertainen: Tesla tekee autoilusta niin vaivatonta, että auton ostajan ei tarvitse enää tuoda autoaan takaisin liikkeeseen määräaikaishuoltoon. Autoliikkeiltä uhkaa mennä hyvä bisnes. Sähköautoissahan ei ole tulppia, ei öljyjä joita tarvitsee vaihtaa, ei jakohihnaa, ei vesipumppua, ei ruostuvaa pakoputkea jne. Boikotista uutisoi teknologiasivusto Wired.

Vanhat rakenteet jarruttavat uuden, energiatehokkaan, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotttoa. Onhan se aika pöhköä.  Hommassa on vähän samaa kuin halpalinja-autoyhtiö Onnibussin kohtaamassa vastustuksessa muiden bussiyhtiöiden taholta. Onnibussi toi markkinoille konseptin jossa busseihin myydään jopa seisomapaikkoja ja lippujen hinnat alkavat parista eurosta - pitemmilläkin matkoilla. Seurauksena bussimatkustuksen suosion uusi nousu ja sähäkkää kilpailua staattiselle ja näivettyneelle alalle, jossa isot firmat ovat paaluttaneet tiukasti tonttinsa. Uutta kilpailijaa ei katsota hyvällä ja sen rattaisiin työnnetään kapuloita minkä ehditään. Ilkeää.

Tesla olisi kyllä varsin houkutteleva ajatus. Auto, jota ei juurikaan tarvitse huoltaa, lataaminen onnistuu julkisissa latauspisteissä ilmaiseksi tai jos lataa kotona, kilometrin hinta jää silti korkeintaan viidennekseen bensa- tai dieselauton vastaavasta. Peräkontin lisäksi tavaratilaa on konepellin alla saman verran. Kiihtyvyys nollasta sataan 4,4s ja karvalakkimallillakin 6,4s. Lähettäiskö kaupoille? Noh, Suomessa edullisin malli maksaa veroineen noin 90 000€. Ruma kasa rahaa. Toisaalta kilometrikustannukset ovat niin edulliset, että jos ajaa vaikka 20 000 km vuodessa, niin viiden tai viimeistään kymmenen vuoden päästä autoilun kokonaiskustannukset ovat tipahtaneet jo polttomoottoriautoilun kustannusten alle.

Totuus SleepTrackeristä

Tässä tulee luvattu "loppuraportti" SleepTracker -kellosta. Otsikko on komea ja lupaa paljon, mutta katsotaan nyt sitten kuinka lähelle Lopullista Totuutta päästään... Ainakin lupaan kertoa kokemukseni rehellisesti.

Alkuun samalla vähän unipäiväkirjaa siitä miten eka viikko SleepTrackerin kanssa meni.

Ensimmäinen yö (pe-la) onkin jo dokumentoitu blogiin, katso Ensivaikutelmat Sleeptrackeristä.

Toisena yönä (la-su) tulin Kuopion reissusta kotiin yöllä puoli neljän maissa, joten ei tullut mieleenkään laittaa herätyskelloa soimaan.

Kolmantena yönä (su-ma) vaimo herätti minut puolivahingossa aamuvuoroon lähtiessään ja pyöriskelin sen jälkeen sängyssä toista tuntia saamatta kunnolla unta. SleepTracker värisi puolisen tuntia ennen takarajaa. Nousin ylös jostain syystä aivan tokkuraisena. Päätä särki  ja voin pahoin, vaikka pyhäilta oli ollut aivan tavallinen ja olin jopa nukkunut suht pitkän yön. Aina ei voi voittaa.

Neljäs yö (ma-ti) oli "poikkeuksellisen normaali". SleepTracker herätti minut suhteellisen virkeänä puoli tuntia ennen takarajaa. Torkutin kuitenkin loppuun saakka koska nouseminen ei vain huvittanut.

Viides yö (ti-ke): laitoin rohkeasti 50 minuutin ikkunan ja menin tosi aikaisin nukkumaan. Heräsin värinään kolmisen varttia ennen takarajaa, mutta nousin sängystä vasta kymmenen minuuttia ennen takarajaa koska tuntui, että nukuttaa vielä.

Kuudes yö (ke-to): ikkuna-asetus oli edelleen 50 minuuttia ja heräsin jo noin 45 minuuttia ennen takarajaa. Sammutin herätyksen, mutta hoksasin sitten että sehän olisi kannattanut laittaa torkulle. Käynnistin loggauksen uudelleen ja 8 minuutin kuluttua vibra tärisi. Torkutin loppuun asti. Johtopäätös: ei kannata kiusata itseään ja laittaa liian pitkää ikkunaa. Jos ikkuna on vaikkapa 1 tunti ja tulee liikahtaneeksi heti 5 minuutin kuluttua ikkunan alkamisesta ja nousee heti ylös niin onhan sillä väliä onko nukkunut 6h vai 6h 55min. Eihän SleepTracker mitään taikuuksia tee eikä tee lyhyistä unista automaattisesti parempia kuin pitkistä. Pitää hieman kääntää omaa ajattelutapaa...

Seitsemäs yö, to-pe. Ikkuna 20 minuuttia, asetettu herätysaika 6.50. SleepTracker herätti 6.36 eli periaatteessa aika sopivasti, mutta siitä huolimatta torkutin loppuun koska olin herännyt klo 4.30 ja pyöriskellyt vaikka kuinka pitkään saamatta unen päästä kiinni.

Herätykset ovat ekan viikon jälkeen enemmän tai vähemmän vakiintuneet ja SleepTrackerin toiminnoista, hyödyistä ja heikkouksista on muodostunut minulle jo kokolailla kattava käsitys. 

Ensiksi tyhjentävä kuvaus siitä mikä SleepTracker on miten se toimii:
- SleepTracker näyttää ja tuntuu muoviselta digitaalikellolta, joihin teimme tuttavuutta jo viime vuosituhannella. Kellotoiminnotkaan eivät paljon noista -70/80-luvun kvartsikideihmeistä eroa: 12h / 24h kellonaika (tunnit, minuutit, sekunnit), viikonpäivä, päivämäärä (kk.pv). Herätys äänimerkillä tai vibralla tai molemmilla.

- Herätysaika vapaasti säädettävissä, oltava kuitenkin alle 12h kuluttua. Toisinsanoen jos menet nukkumaan klo 19 ja laitat herätyksen klo 8:00, SleepTracker herättää sinut jo klo 20:00 eikä vasta klo 8:00. Samasta syystä herätys kannattaa aamulla kytkeä pois päältä, ettei kello ala värisemään / piippaamaan illalla itsekseen esim. klo 20 aikaan.

- Tärkein toiminto on herätys säädetyn aikaikkunan sisällä silloin kun havaitaan liikettä. Esim. säädetään herätysajaksi 6.50. Herätysajan lisäksi säädetään aikaikkuna. Valinnan voi tehdä 10 minuutin portain, siis 10 minuuttia, 20, 30, 40, 50 minuuttia jne. Oletus on 20 minuuttia ja tämä on ihan hyvä perusasetus. Jos säädetty herätysaika on 6.50 ja ikkuna 20 minuuttia, kellon liikeanturi alkaa tarkkailla nukkujan liikkumista klo 6.30. Jos nukkuja vaihtaa asentoa esim. klo 6.39, kello suorittaa herätyksen. Jos nukkuja ei liiku aikaikkunan sisällä, herätys suoritetaan klo 6.50. Ideana on, että herääminen on helpompaa siinä unen vaiheessa kun ihminen on aktiivinen. Syvästä unesta herääminen on vaikeampaa ja vireystila heti heräämisen jälkeen on matalampi.

- SleepTrackerin voi nukkumaan mennessä laittaa tiedonkeruutilaan, jolloin koko yön ajalta saa tiedon siitä miten yö on mennyt. Jokaisesta liikahduksesta tulee aikaleima, yksi datapiste. Jokaisen liikahduksen jälkeen kello pitää 8 minuutin tauon datapisteiden rekisteröinnissä, ettei yön aikaisista liikkumisista tule kymmeniä tai satoja datapisteitä. Datapisteiden välisistä ajoista voi päätellä miten hyvin yö on nukuttu. Mitä enemmän pitkiä välejä, sitä enemmän elimistö on saanut kaikkein palauttavinta syvää unta, jonka aikana keho ei siis liiku lainkaan. Vastaavasti mitä tiheämmin datapisteitä, sitä enemmän nukkuja on pyörinyt, vaihtanut asentoa ja nukkunut "koiran unta".

- Datapisteitä voi tarkastella suoraan kellon valikon kautta tai liittämällä kello mukana tulevan USB-sovittimen avulla tietokoneen USB-porttiin ja katselemalla dataansa SleepTrackerin verkkopalvelusta tai exporttaamalla ne palvelusta Excel-taulukkoon. Excel-muotoinen datahan antaa mahdollisuuden tehdä itse vaikka minkälaisia graafeja tai tilastoja. Itse en ole ainakaan vielä innostunut värkkäämään omia käppyröitä mutta optio on kieltämättä kiehtova.

Tältä näyttää yhden yön dataloggaus SleepTrackerin palvelussa:

Datasta näkee milloin nukkuja on liikahtanut (punaiset, korkeat tolpat). Harmaat, keskikorkeat tolpat merkkaavat ilmeisesti vähäisempää liikettä ja vihreät, matalat tolpat sitä aikaa kun nukkuja ei ole liikkunut lainkaan. Mitä isompi prosenttiosuus vihreää (syvää) unta, sitä paremmin nukuttu yö. Palvelu antaa yölle myös pisteytyksen, "Sleep score" ja kertoo mikä on kaikkien muiden palveluun rekisteröityneiden keskiarvo, "Worldwide average" kyseiseltä yöltä. Lähes poikkeuksetta joka yöltä oma pisteytykseni on ollut korkeampi kuin "Worldwide average", mutta tuon tiedon perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä, kun ei tiedä kuinka paljon ja millaista dataa palveluun ladataan. 

Mitä odotin SleepTrackeriltä ja ovatko kokemukset vastanneet odotuksia?
Menneiden viikkojen aikana olen tottunut SleepTrackeriin herätyskellona. Pelkkänä herätyskellonakaan se ei ole lainkaan hassumpi, semminkin kun olen aina tykännyt sammuttaa kännykän yöksi, mutta moderni Lumia-puhelimeni herätyskellopa ei toimikaan, jos puhelin on sammutettu! "Ganz doof!", sanois saksalainen. Vibra ranteessa on aika kätevä tapa herätykseen. Ääni ei ärsytä ja vieressä nukkujakaan ei herää suotta kumppaninsa herätyskellon ääneen. Vaimo kiittää.
Päivän aikana SleepTrackeriä ei tule kädessä pidettyä, Citizen Eco-Drive sopii edelleen rannekelloksi paljon paremmin.

Ennen SleepTrackerin käyttöönottoa luulin että unirytmissä on puolentoista tunnin välein jonkinlainen selkeä hetki, jolloin herätysaika on optimaalinen. Kaikissa unirytmiin liittyvissä artikkeleissakin toitotetaan tuota puolentoista tunnin sykliä. Kännykkään saa myös Bedtime-sovelluksen, jota kokeilin ennen SleepTrackeriä. Siinä voi asettaa herätyksen tasan 1,5 tunnin portain, tai vastaavasti kun tietää milloin tarvii herätä niin sovellus ilmoittaa tasan 1,5 tunnin portain sen, mihin aikaan sopisi mennä nukkumaan. Toisinsanoen sovellus vain laskee kellonaikoja puolestasi. Sovelluksen ajateltu vaikutus perustuu siihen että nukahdat heti ja sykli on tosiaan se tasan puolitoista tuntia kaikilla ihmisillä, aina.

Sen perusteella mitä viimeisen parin kuukauden aikana olen omasta unirytmistäni oppinut, totuus on vaikuttaa olevan aika paljon kirjavampi. Tavallinen keskiarvo öisten liikkumisten välillä on 20 minuuttia. Yllättävänkin lyhyt aika, aivan jotakin muuta kuin se 1,5h. Toisaalta SleepTracker rekisteröi vain ihmisen liikkeitä, joka ei ole koko totuus unirytmistä. Paras tieto saataisiin kaiketi aivosähkökäyrän mittaamisella.

Joka tapauksessa ihminen liikkuu joka yö kymmeniä kertoja. Liikkumisten välillä voi kulua mikä tahansa aika 10 sekunnista 2 tuntiin. Päivänselvää on, että jos ihminen herätetään silloin kun uni on syvimmillään ja eväkään ei ole värähtänyt puoleen tuntiin, eikä värähdä seuraavaan puoleen tuntiin jos ei herätetä, niin ihan takuulla silloin on väsynyt. Siinä mielessä SleepTracker toimii loogisesti.

Omasta kokemuksestani olen huomannut, että hyvä uni on kuitenkin monimutkainen juttu. Ennen SleepTrackeriä ajattelin suoraviivaisesti, että heräämishetken parempi ajoitus olisi se taikanappula jolla saisin aamuni pirteämmiksi. Tulin huomaamaan, että itselleni eniten riesaa on aamuöisistä heräämisistä, jonka jälkeen en tahdo saada kunnolla unta. Menen esim. nukkumaan klo 22, havahdun hereille klo 4.30, pyörin ja yritän saada uudestaan unen päästä kiinni pari tuntia, nukahdan puoli seitsemän maissa ja herään klo 6.50 todella väsyneenä, tokkuraisena ja ärtyisenä. Kun uni karkaa aamuneljältä, siinä ei paljon SleepTrackerit auta. Täytyy käydä läpi koko palettia, jossa kaikilla tekijöillä on merkitystä. Syönkö riittävän monipuolisesti? Onko stressi hallinnassa? Liikunko riittävästi? Ovatko makuuhuoneen olosuhteet (lämpötila, ilmanvaihto, melu, puhtaus, pimeys...) hallinnassa? Menenkö nukkumaan riittävän ajoissa ja onko rytmi säännöllinen? Näistä hyvää juttua on Biohakkerin käsikirjan kappaleessa Uni.

Olen myös havainnut semmoisen karun tosiseikan, että olen ylipäänsä tosi laiska nousemaan sängystä. Vaikka SleepTracker herättäisi kuinka sopivaan aikaan muutaman minuutin ennen säädettyä takarajaa, jolloin luulisi että sänkyyn jääminen ei enää mitään hyödytä, niin siitä huolimatta tulee painettua sitä torkkunappia. Vuosien tottumusta ei hetkessä muuteta! Ehkä toivoa kuitenkin on...

Yhteenvetona: SleepTracker on näillä näkymin tullut herätyskellokseni jäädäkseen. Sen avulla saa halutessaan hyvää dataa unestaan ja vaikka se ei ole vielä tehnytkään minusta aamuvirkkua, herääminen sen avulla on kuitenkin lempeämpää kuin perinteisillä "kerrasta poikki" -herätyskelloilla. Torkkutoimintokin on parempi kuin perinteisissä herätyskelloissa, joissa asetetaan se ensimmäinen herätysaika jonka jälkeen torkutetaan "n" kertaa. SleepTracker ehdottaa heräämistä pirteämmällä hetkellä ja omasta laiskuudesta on sitten kiinni käyttääkö tilaisuuden hyväkseen vai käyttääkö tilaisuuden hyväkseen :-)
Omia nukkumaanmenotottumuksia ja muitakin elämäntapoja on tullut tuon unirytmin seurannan myötä vähän tarkkailtua ja "hakkeroitua". Vaikutukset ovat olleet positiivisia. Voin vain suositella jokaiselle lämpimästi tutkimusmatkaa oman unirytmin salaisuuksiin ja elämäntapoihin, joilla oman unen laatuun voi vaikuttaa. SleepTrackeristä ei ole tällä matkalla lainkaan haittaa.

Vastaan mielelläni tämän postauksen kommentteihin ja kysymyksiin, jos jollakulla on herännyt ajatuksia SleepTrackeristä tai unen biohakkeroinnista yleensä. Jatkossa en tee enää uusia postauksia SleepTrackeristä kuin korkeintaan satunnaisesti.